Iltasanomien uutisen mukaan Kemin synnytysosasto on päätynyt sulkemaan kaikki isät pois synnytyksistä ja osastoilta siksi, että muutama sairas isä on ollut osastoilla. Lehtikirjoituksessa siteerataan päivystävän lääkärin Piia Viitaniemen sanomana “Meillä oli semmoisia tapauksia, että isä tuli flunssassa, laittoi maskin ja oli yhtäkkiä vastasyntyneiden teholla”.

Ahdistaa lukea tälläistä.

On selvää että sairasta isää tai synnytystukihenkilöä ei tule päästää sairaalaan, mutta tämä periaate jossa kaikki miehet suljetaan sairaalan ulkopuolelle ja naiset päätyvät synnytykseen yksin vaikuttaa syvästi ihmisarvoa loukkaavalta. Miesviha ja laitoskeskeisyys jota tämä päätös henkii on törkeydessään sitä luokkaa että en meinannut tuolilla pysyä kun viimeisillään raskaana oleva ystäväni tähän irkissä linkitti.

Ei hyvänen aika näin. Ei todellakaan!

Synnytys on naisen elämässä yksi merkittävimmistä hetkistä. Ei ole yhdentekevää miten se hoituu – sillä kun on tutkitusti suuri vaikutus sekä varhaiseen vuorovaikutukseen että myös lapsen terveyteen. Henkilökunnalla ei ole todellisuudessa aikaa olla läsnä kokoajan. Ilman tukihenkilöä synnyttäminen tarkoittaa siis sitä, että nainen hylätään huoneeseen kipuineen ja pelkoineen täysin yksin. Tämä mielestäni vastaa kidutusta.

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri kertoo nettisivuillaan, että “osastomme keskeiset toimintaa ohjaavat arvot ovat asiakaslähtöisyys ja perhekeskeisyys. Perhe huomioidaan koko hoitoprosessin ajan. Synnytyssalissa pyrimme hoitamaan lapsen syntymän perheen toiveita kunnioittaen mahdollisimman turvallisesti. ”

Tämä ratkaisu, johon nyt on päädytty ei ole perhekeskeistä, inhimillistä eikä myöskään perustu lääketieteellisiin todellisiin uhka-arvioihin. On selvää, että jokainen henkilö sairaalassa kantaa bakteereita ja viruksia muassaan, mutta asioita pitää voida ratkaista muillakin tavoin kuin erottamalla isät vaimoistaan ja vastasyntyneistä lapsistaan. On myös selvää, ettei vastasyntyneiden teholle pitäisi ylipäätään olla vapaata pääsyä missään tilanteessa – vierailijoiden kunto pitäisi ilmanmuuta aina tarkastaa ainakin silmämääräisesti.

Synnytyksen sujuvuuteen vaikuttaa fyysisten tekijöiden mukaisesti myös kannustus jota äiti kokee synnytyksessä saavansa. Hoitokäytäntöjen kannustavuudella on tutkitusti merkittävän suuri vaikutus sille, miten paljon äiti objektiivisesti käyttää kivunlievitystä ja miten hän jälkikäteen subjektiivisesti kuvaa synnytyskipunsa. Ideaalitapauksessa äiti kokee synnytyksen aikaisen kivunlievityksen olleen riittävä huolimatta siitä, miten paljon tai vähän sitä on annettu.

On täysin keski-aikaista yritää esittää, ettei sairaalatiloihin pääsyn edellytyksenä voida tehdä pikaista terveysarviota esim. mittaamalla isältä kuume ja pakottamalla isät suihkun kautta sairaalavaatteissa eteenpäin – ottaen huomioon että tällä tavoin toimitaan mm. erään sairaalan lasten syöpiksellä rutiininomaisesti flunssakauden aikaan.

On selvää, että riskejä tulee torjua, mutta mikäli lapsen isä on estynyt sairautensa vuoksi olemasta läsnä synnytyksessä pitää äidille taata oikeus tukihenkilöön.

 

Comments are closed.