Pipareita ja propagandaa

Istuin eilen valtuuston kokouksessa kotonani. Netin äärellä, koko setin läpi. Joitain kertoja olen toki lehterillä istunut kuuntelemassa ja katselemassa, mutta kieltämättä netin kautta tilaisuus tuntuu erilaiselta. Paikalla kokouksessa valtuutetut ramppaavat vähän väliä kahvilaan ja lisäksi joko valtuuston tai lehterin sorina jakaa mielenkiintoa monelle taholle.

Netin yli asiaan pystyi keskittymään paremmin – ja entistä enemmän ärsyyntymään siitä, miten valtuutetut kokouksiin suhtautuvat. Valtuutetut tuntuvat pitävän monologeja sarjassa ja niitä kuuntelemassa ovat todennäköisemmin ne, jotka odottavat omaa monologivuoroaan. Tai en vielä ole muuta selitystä keksinyt sille, etteivät “paikalla olevat” valtuutetut istu istuntosalissa kovinkaan tiiviisti kuin äänestysten aikana. Niistä ilmoitetaan ystävällisesti kellonsoitolla jolloin murmelilauma ryntää saliin painelemaan nappeja. Irvokkain tilanne jonka lehteriltä olen nähnyt oli kun melkein täydessä valtuustosalissa noin 60 henkeä ryntäsi sisään ja läsnä olevista noin 80 hengestä 60 painoi tyhjää. Sellaista se oikeasti on ja nyt sen voi tallenteina katsoa myös jälkikäteen netistä olettaen että käyttöjärjestelmä on yhteensopiva. Minun ubuntuni ei ole. Livelähetykset sensijaan toimivat.

Asialistalta valtuustoa puhuttivat mm. vesilaitosten yhdistäminen ja Kruunuvuorenrannan osayleiskaava. Ilman puheenvuoropyyntöjä pöytään napsittiin aika kasa asioita, jotka varmasti kansalaisia puhuttavat, mukaanlukien luottamuspalkkioiden korotus.

YTLK:n jäsenenä on kiinnostavaa katsoa valtuuston kokouksia myös siitä näkökulmasta, miten lautakunnassa valmistellut asiat ja lautakunnan antamat lausunnot tulevat valtuustokäsittelyvaiheessa esiin. Valtuustoon mennessä nämä monet asiantuntijanäkökulmat pitäisi pyrkiä koostamaan yhteen, mutta monesti on papereita lukiessa huomannut, ettei tiivistäminen ja olennaisten asioiden esiin kaivaminen välttämättä ihan ongelmatonta ole. Siksi eilisessäkin valtuustossa moni lautakuntien jäsen vielä uudestaan toi esille lautakuntien näkemystä puheillaan. Sitä soisi tietenkin tapahtuvan ryhmien sisällä jo ennen kuin asiat menevät kaupunginhallitukseen; vaikka muodollinen päätöksenteko vahvistetaan valtuustossa on kuitenkin kaupunginhallituksen pohjaesityksellä olennainen rooli siinä, miten asiat tullaan päättämään.

Tänään on YTLK:n viimeinen kokous tältä vuodelta. Ensi vuonna ilmeisesti istumme vielä yhden kerran ennenkuin uusi valtuusto on vahvistanut lautakuntien jäsenet. Omasta jatkostani en tiedä vielä, mutta olen hakenut YTLK:n jatkopaikkaa. Toivottavasti sen saan, tuntuu että monelle asialle neljä vuotta on vain aivan liian lyhyt saada muutosta aikaiseksi. Siitä kun on itse ollut ainoana lautakunnan kanssa eri mieltä jostain asiasta on pitkä matka siihen, että lautakunta on yksimielisesti samaa mieltä, saati siihen että virasto muuttaa omia käytäntöjään lautakunnan tahtoa vastaamaan. Kaikista julkisuudessa esiintyneistä tsembaloista huolimatta on sanottava, että tämä lautakunta on neljän vuoden aikana kasvanut roolissaan paljon ja saanut monia isoja asioita nytkähtämään eteenpäin. Näihin viimeisiin kokouksiin paperia on kertynyt parinkymmenen sentin verran ja olen varma, että jos nämä on “pakko” päättää tänään tulee tämänpäiväisestä kokouksesta yksi lautakuntahistoriani viheliäisimmistä.