Pipareita ja propagandaa

Suomen kuvalehti kertoo uutisessaan että Helsingin palveluverkkoselvityksen perusteluksi väitetyt väestöennusteet osoittavatkin lakkautetuilla alueilla lapsimäärän kasvua, ei laskua.

On pöyristyttävää, että opetustoimen johtaja Rauno Jarnila (kok) jää haastattelussa kiinni keksityistä tilastoista joilla väestöennusteen vastaisesti koulujen lakkautuksia on perusteltu. Tämmöisiä lukiessa ensimmäinen ajatus on, että palveluverkkoa kannattaisi uudistaa lakkauttamalla niiden virkamiesten työsuhteet, joilla eivät faktat pysy hallussa. Luulen, että säästöä tulisi satoja tuhansia jo siinä, ettei tehtäisi kalliita mutu-päätöksiä.

Jos kaupunginhallituksen asettama palveluverkkotyöryhmä ei ole tilannut hatusta revittyä lakkautuslistaa vaan yli rootelirajat ylittävää katsantoa aluepalveluihin pitää koko paperipino haudata ja asia lähettää valmisteltavaksi paremmalla evästyksellä.

Ps. Vihreiden sisäiseltä listalta bongasin linkin ehdotukseksi yhteistyömallista palvelutilaverkon uudistamisesta hallintokuntien ja asukkaiden yhteistyönä. Nyt asetettu kaupunginhallituksen palveluverkkotyöryhmä ei kuitenkaan ilmeisesti ole hyödyntänyt tämän tuoreen pilotin oppeja. En voi ymmärtää miksi!

Palveluverkkoesitys on ansaitusti puhuttanut stadilaisia viimepäivät.

Oma käsitykseni Pajusen klaanin lakkautuslistasta on se, että siinä ei oikeasti tarkastella palveluverkkoa kokonaisuutena – raportista näet puuttuvat kätevästi luvut ja päätöksen tueksi tarvittava data – vaan sen tarkoituksena on suunnata poliittista eripuraa lakisääteisten palveluiden pariin jotta muita paljon kalliimpia ja kyseenalaisempia asioita saataisiin vietyä läpi. Raportissa lähdetään suoraviivaisesti lähtökohdasta että seinät ja palveluntuotanto tulisi asettaa vastakkain: jos maksetaan seinistä ei saada palvelua.

Hämmentävää kyllä monet nielevät tämän väitteen itsestäänselvyytenä: koska sisäiset vuokrat ovat jopa kaksi kertaa markkinavuokria korkeammat ongelma on tilojen määrä, ei vuokrien hinnoittelu. Keisarin uudet vaatteet – muistattehan ne? Kaupunki omistaa valtaosan rakennuksista joten kysymys siitä, miksi kaupungin toimijat maksavat vuokraa kiinteistöistä on vähintäänkin esitettävä. Ja on esitettävä myös sekin kysymys, että miksi on halvempaa ja laadukkaampaa vuokrata koulurakennus yritykseltä kuin kaupungilta? Voisiko osaa ongelmasta ratkaista tarkastelemalla sisäisiä vuokria?

Mitä taas tulee Helsingin kaupungin rahapulaan niin se on osin keinotekoinen ongelma. Meillähän ollaan kyllä valmiita säästämään lasten- ja nuorten palveluista koska “200 000 kertakustannus vaan nyt on ihanliikaa paljon hirmukallista” mutta samanaikaisesti 200 000 euroa on ihan halpa raha jos sillä saadaan kaupungille designpääkaupunkistatus. Näitä ei tietenkään voi rinnastaa näin suoraa – ne ovat erilaisia kustannuksia, kulttuuria tarvitaan ja sitä tulee tukea – mutta haluan silti todeta, että rahaa sekä on ylenpalttisesti että ei ole lainkaan, riippuen täysin siitä mitä halutaan tehdä.

Esimerkiksi meillä on rahaa tehdä järjettömän kalliita vesi-aiheita rakennettaville alueille, kalleimmista esimerkeistä mainittakoon Töölönlahden puistoon suunniteltu allas sekä Kalasataman alueen saastuneelle maalle suunnitellut useat altaat. Mikäli nyt päätettäisiin taloudellisen taantuman vuoksi jättää nämä rakentamatta, säästöä tulisi 10 – 25 M €. Helsingillä on myös varaa tilata puistosuunnitelmia, jotka perustuvat kuutioituun erityiskiveen. Pahimmillaan nämä pinnoitteet maksavat noin 30-80% enemmän kuin tavanomaisemmat ja silti laadukkaat pinnoitusratkaisut. Lisäksi kiveyksen hoito koneellisesti on monesti mahdotonta tai pintoja kuluttavaa jonka johdosta myös kunnossapidon kustannukset moninkertaistuvat. Esimerkiksi Töölönlahden puistosuunnitelmissa on puistojen ja katujen arvioitu kustannus jopa 16 000 000 € ja se pitkälti johtuu siitä, että vesialtaan lisäksi suunnitelman perustana ovat kivellä elottomaksi verhoilut laakeat pinnat. Kurjinta on se, että joissain tapauksissa kiveä rahdataan tänne hiilidioksiidipäästöistä piittamatta Kiinasta – ja joissain tapauksissa on esitetty jopa epäilyksiä siitä että kivianes on osin tuotettu kaikki kansainväliset eettiset normit rikkomalla. Minusta kaupungilla ei ole varaa tekeytyä Aurinkokuninkaaksi samanaikaisesti kun lapsille pitää syöttää Brasiliasta rahdattua antibioottibroileria säästösyistä.

Palveluiden tulee tietenkin elää, muuttua ja kasvaa kaupungin mukana. Ei tietenkään voi olla itseisarvo että vain vanhoilla alueilla on palveluita tai että kaikki sellaisetkaan palvelut jotka alueen ikärakenteen mukaan ovat väärässä väärässä paikassa maantieteellisesti tahi sosiaalisesti pitäisi lakkauttaa. Asioita pitää tarkastella kokonaisuuksina. Kaupunginosat ovat niin erilaisia että arki muodostuu hyvin erilaiseksi. Jos alueelta poistetaan epäkaupalliset kohtaamispaikat kuten kirjastot, leikkipuistot ja nuorisotilat on vaikutus aina yhteisöä muuttava. Lähikirjastot, leikkipuistot ja koulut ovat – ja niiden pitäisi erityisesti pyrkiä olemaan – muutakin kuin palvelutuotteita: ne ovat myös alueellinen epäkaupallinen tapaamispaikka. Kaventamalla alueen epäkaupalliset kohtaamispaikat minimiin luodaan satelliittikaupunkia shoppailukeskuksineen metropolikaupungin sijasta. Ei IMO ole kovin uskottavaa samanaikaisesti puhua metropolialueesta ja joukkoliikenteestä jos lähipalvelut ajetaan automatkan päähän ja aluekohtaamispaikaksi jätetään ainoastaan Hok-Elannon Prismat.

Helsingin vihreiden valtuustoryhmä ei ole käsitellyt asiaa vielä eikä lyönyt kantaansa lukkoon. Erilaisia mielipiteitä on ryhmän jäseniltä kuulunut julkisuuteen asti. Itse toivon, että keskustelu palveluverkosta oikeasti paneutuisi olennaisuuksiin ja että sitä käytäisiin virastojen latakunnissa erityisen huolella läpi. On tärkeää tarkastella palveluita koko kaupungin tasolla ja pyrkiä tasapainottamaan kaikkien alueiden tasa-arvoista kohtelua. Pelkkä palvelukartan tuijotus ja numeroiden pyörittäminen ei kuitenkaan riitä. Siksi kuntalaisten kannattaa olla aktiivisia ja oma-alotteisia arkensa kertomisessa poliittisille päättäjille.

Viimeinen YTLK:n kokous osaltani oli tiistaina. Raportti on nyt hieman myöhässä muista kiireistä johtuen. Epistola oli taas politiikassa totutun tavanomainen: paljon asioita joista iso osa valmisteltu vanhan lautakunnan viimeiseen kokoukseen jotta ne saataisiin mahdollisimman pikaisesti läpi. Ei ihan onnistunut – teimme töitä kokouksen viimeiseen minuuttiin.

Vuoden 2009 toimintasuunnitelman palautimme. Asia oli jo kerran esillä syksyllä, silloin materiaalissa ei lainkaan huomioitu Sipoon liitosalueita. Merkittävä virhe sinäänsä kun ottaa huomioon kuinka suuri osa konkretiasta kuuluu Rakennusviraston rootelille. Edelleenkin opuksessa oli joitain asiavirheellisiä copypaste- kappaleita vanhoista toimintasuunnitelmista eivätkä liitekartat edelleenkään sisältäneet koko Helsinkiä, mutta palautus tehtiin oikeasti enemmän uuden lautakunnan parasta ajatellen. Toimintasuunnitelma kun on aika olennainen asia lautakunnan tämän vuoden työstä.

Lausunto Kaisaniemen puiston asemakaavaehdotuksesta herätti luonnollisesti pitkän ja polveikkaan keskustelun. Kaisaniemen puiston kunnostusta on toivottu ja puuhattu jo 2000-luvun alusta lähtien ja nyt kun keskustatunnelista luovuttiin on asia vihdoin etenemässä. Valitettavasti asia tuntuu etenevän kiireellä ja hutiloiden. Itse olin kokouksen alussa sitä mieltä, että sekä tämä että seuraava asia tulisi myös jättää uudelle lautakunnalle päätettäväksi koska ne ovat lähitulevaisuuden merkittävimpiä kohteita. Kun tähän työjärjestysehdotukseen ei suostuttu annoin sitten tulla kaikki palautusperusteet mitä itse lausunnosta ja asemakaavaehdoituksesta löysin. Asemakaava on toiminnallisesti puutteellinen ja viraston lausunto siitä oli ylimalkainen. Kevyen liikenteen reittien suunnittelu on asemakaavassa jätetty tekemättä, samoin pelastusreitit. Liikennesuunnitelma näytti keskeneräiseltä muutoinkin. Puistossa järjestetään yleisötilaisuuksia ja sen pinta-ala on melko suuri. Tämän vuoksi pelastusreitit tulee suunnitella jo tässä vaiheessa. Toteutusvaiheessa puistoon olisi hyvä rakentaa niin sähköpisteet esiintymislavoille kuin viemäröinti siirtovessoja ajatellen. Polveikkaan keskustelun jälkeen lausunto meni palautukseen.

Samaan alueeseen liittyvä niinkutsuttu Kaisaniemen asuntolaivojen asemakaavaehdotus oli vieläkin puutteellisempi ja kiistanalaisempi. Meillä on vihreissä kovin monenlaisia näkemyksiä asuntolaivoista. Itse näen projektissa paljon puutteita ja ongelmia, mutta myös mahdollisuuksia. Tämä oli kuitenkin ensimmäinen kerta kun tutustuin suunnitelmapapereihin ja pakko on sanoa, että olen taipuvainen niiden perusteella toistaiseksi vastustamaan tätä asemakaavaa. Asemakaava on ensinäkin yleiskaavan vastainen – alueelle on yleiskaavassa sallittu ravintolalaiva-tyyppinen toiminta, mutta ei pysyväisasutusta. Asemakaavan havainnekuvissa kiinteitä laitureita ei oltu merkitty lainkaan – tämän vuoksi sellaisia asioita joita asemakaavavaiheessa ratkaistaan kuten esim. huoltoajo tonteille, viemäröinti, jätehuolto yms. ei oltu paperinippuun saatu mukaan. Erityisen huolestuttavana pidin sitä, että jätehuoltoastioiden sijainnista todettiin vain, etteivät ne saa olla laitureilla eivätkä jalankulkualueella. Varsinainen roskasäiliöiden sijoituspaikka jäi kuitenkin osoittamatta eikä katualue kuulunut asemakaavaan. Asemakaavaehdotuksen mukaan laivoille ei siis olla edes järjestämässä jätehuoltoa. Erittäin vakava puute mielestäni – suuntaa-antavat ohjeet asemakaava-alueen ulkopuolelle eivät ole riittävä tarkkuus. Lisäksi KSV oli laskenut merenpohjan puhdistuksesta aiheutuvan vain 200 000 euron kustannukset vaikka tiedossa on, että rantaa jouduttaisiin ruoppaamaan noin kolmen metrin syvyyteen sekä että merenpohjan maaperän saastuminen joka tekee ruopatusta maasta ongelmajätettä. 200 000 on karkean mutu-arvioni mukaan vain kolmannes todennäköisistä kustannuksista.

Itse yleisperiaate rantojen yksityistämisestä on se, mistä nyt paljon kiistellään. Olen samaa mieltä kriitikkojen kanssa siinä, että toteutuessaan tämä johtaisi rannan osittaiseen yksityistymiseen. En kuitenkaan ole välttämättä sen vuoksi niin kielteinen projektille. Lähinnä se, mikä asiassa hämmästyttää on yritys tuoda asuntolaivoja alueelle, jonne ne eivät mielestäni luontevasti kaupunkikuvaan sitoudu ollen asemakaavan korkeus- ja ulkonäkömääräyksiltään keski-eurooppalaisia. Lisäksi hankkeen ympäristövaikutukset sekä mm. pelastusreitit on jätetty suunnittelematta tarkasti. Uudentyyppisen asutuksen kohdalla tämä olisi ensisijaisen tärkeää. Asia meni palautukseen.

Lautakunnan viimeinen äänestys hävittiin 4-4 puheenjohtajan äänen ratkaistessa asian. Rakennusvirasto toi joulukuun kokoukseen hankesuunnitelman palvelutoimiston uusista vuokratiloista. Lautakunta palautti asian uudelleenvalmisteluun korkeiden vuokrakustannusten vuoksi. Nyt asia tuotiin uudelleen päätettäväksi samalla vuokralla sekä siihen lisättävänä 5800 euron kuukausivuokrana parkkipaikoista. Ehdotin asian hylkäämistä useammastakin syystä: vuokratilojen hinta on taantuman huomioiden korkea eikä alue sovellu huonojen pysäköintimahdollisuuksiensa vuoksi autoilijoiden asiakaspalveluun. Lisäksi tilatarve tulisi mielestäni arvioida uudelleen kevään aikana kun Rakennusviraston organisaatiomuutoksen johdosta tiloja joudutaan jokatapauksessa tarkastelemaan. Koska hävisimme äänestyksen jätimme asiaan eriävän mielipiteen.

Kokouksen päätteeksi sain Jussi Heinämieheltä pienen magneettisen Pikku-Myyn kiitokseksi lautakuntatoveruudesta. Se on nyt lätkäisty työpöydälleni pastakoneen kylkeen. Muutokset ovat aina vähän haikeita ja iloisia samanaikaisesti. Jään kaipaamaan joitain asioita ja ihmisiä paljonkin. Keskiviikkona valtuusto virallisti nimitykseni Teknisen palvelun lautakunnan varapuheenjohtajaksi. Odotukseni uuden lautakunnan suhteen ovat sinäänsä korkealla ja uudet haasteet ovat aina mielenkiintoisia. Ensi viikolla pitäisi alustavien tietojen mukaan jo olla ensimmäinen kokous vaikka mitään virallista aiheen tiimoilta ei vielä ole tullutkaan.

Vaalikoneet eivät toimi? Ei se mitään, ei ne toimi ehdokkaistakaan. Jos etsitte perinteistyyppistä vaalikonetta, suosittelen yleä tai irc galleriaa, sensijaan jos jotkut rajatun kohderyhmän kyselyt kiinnostavat niin myös yhdistysten ja kansanliikkeiden vastaavissa on ihan kelpo versioita. Tässä on lista omiin vastauksiini siinä järjestyksessä johon ne laittaisin sillä perustella mitkä näistä oikeasti vastaavat ehdokasta hakevan ihmisen tarpeeseen:

Viikin kunnallisvaalikysely

Kaupunkiliikkujien vaalikone

LOVE ry:n (Lähisuhdeväkivalta) kysely

Kaupunkimetsäliikkeen kysely

FLUG – Linux-kunnallisvaalikysely 2008

Sosiaalinen vaalikone

YLE vaalikone

Irc- gallerian vaalikone

Helsingin uutiset

Helsingin Sanomien vaalikone

Terveydenhuollon vaalikone

Mtv3 vaalikone

Seyn kysely