Eilen oli kolmas teknisen palvelun lautakunta. Esityslista löytyypi täältä.
En ole aikaisemmista kokouksista kirjoittanut oikeastaan siksi, että käsitellyt asiat ovat suurimmalta osin olleet juoksevaa peruskauraa ja toisaalta ajattelin, että on reilumpaa vähän makustella asioita kuin julkilausua jotain ensivaikutelman perusteella. Hyvä niin, sillä eilinen kokous oli mielestäni sekä asioiden että lautakunnan puolesta lupaava. Nyt alkaa keskustelua syntyä, vuorovaikutusta, joka on kaiken edellytys.
Asioiden puolesta isoin kevään tulevia kysymyksiä on Rakpan organisaation ja strategian hiominen sekä täytäntöönpano. Rakennuspalvelut erotettiin 1.1 rakennusvirastosta erilliseksi virastokseen. Toimitusjohtaja Suurperko aloitti organisaatiossa vasta 2.1, haastava tilanne hypätä pendoliinoon kesken vauhdin ja lähteä tekemään uutta virastoa näin erisuuruisista palikoista.
Toistaiseksi strategiaa valmistellaan henkilöstön kesken, mutta ennalta kuulemani visiot ovat pääasiallisesti hyvän kuuloisia. Se, mitä tietenkin itse eniten toivon on, ettei hiljaista osaamista muutoksissa hukata ja että työntekijöille varataan riittävästi sekä mahdollisuuksia tulla kuulluksi että myös valtaa vaikuttaa omiin asioihinsa organisaatiossa. Uudistukset pelkän uudistuksen vuoksi tulevat aina kalliiksi – ja tämä uudistus nyt ainakin alkuasetelmiensa puolesta tulnee tuottamaan enemmän kustannuksia kuin tuottoa lähivuosina. Vaikka olin alunperin eri mieltä eriyttämisen järkevyydestä nyt pitää katsoa todellisuutta ja tulevaisuutta innovatiivisin silmin.
Rakpan strategiaa esitellään lautakunnan perehdyttämisseminaarissa 2.-3.4 ja odotan mielenkiinnolla miltä se sitten vaikuttaa. Taloudelliseen tilanteeseen liittyvät uhkakuvat ja skenariot vaikuttavat toki suoritemäärissä ja liikevaihdossa, mutta uskon että Rakpalla töitä riittää taloudestakin riippumatta. Toivon myös, että valtuusto ja virastot omilla tahoillaan uskaltavat sitoutua korjaamaan ja paikkamaan yhteisöveroleikkauksen johdosta jäännyttä kunnossapitovelkaa nyt kun se tulisi kokonaistaloudellisesti edullisemmaksi kuin vuosikymmeneen.
Lista- asioista palautimme Siemenliike Siren Oy:n maanvuokrasopimuksen uudelleen valmisteluun lähinnä sopimusteknisistä syistä. Rakennuspalvelun budjettiin ja toimintasuunnitelmaan tuli pieniä muutoksia. Hankintakeskuksen toiminnasta ja visioista keskusteltiin lyhyesti toimintakertomuksen ohella. Noin yleisemmin olen sitä mieltä että asiantuntevaa Hankintakeskusta tarvitaan taloustilanteen vuoksi normaaliakin enemmän. Kilpailutus on monimutkaista – siitäkin oli esimerkki listalla – ja on turha sitoa kaikkien virastojen hallintaresursseja erityisosaamiseen jos koko kaupungille voidaan tuottaa asiantuntijapalveluita laadukkaammin ja halvemmalla. Samoin kehityskohteet logistiikan saralla kiinnostavat jo ihan periaatesyistä. Muiden keskustelujen puitteissa otin esiin Rakpan hankintojen eettisyyden (erityisenä esimerkkinä Kiinalaiset katukivet) ja tästäkin käytiin aika hyvä keskustelu.
Ihan hyvältä siis näyttää, lautakunnassa on riittävän erilaisia ihmisiä jotta keskustelua todennäköisesti saadaan syntymään eri aspekteista katsellen. Hyvän päättämisen ja monipuolisen valmistelun edellytys on ilmanmuuta se, että erilaiset näkökannat tulevat kuulluiksi ja mahdollisuuksien mukaan myös huomioiduiksi jotta mahdollisimman moni pystyy seisomaan päätösten takana. Ei ole kaupunkilaistenkaan edun mukaista jos lautakunnan kokoukset ovat pelkkää äänestämistä ja bunkkereihin kaivautumista. Kavereiden kauhukertomukset joistain toisista lautakunnista ovat välillä olleet puistattavia esimerkkejä siitä, miten asioita todellakaan ei tulisi hoitaa. Arjen täytyy rullata, virastojen toimia, päätösten sujua. Siitäkin huolimatta että näin alussa kaikilla luottamusmiehillä on vielä paljon kysymyksiä ja tiedonpuutteesta johtuvia väärinymmärryksiä. Siksi olen iloinen siitä, ettei ainakaan vielä toistaiseksi listalle ole tiputettu kovin isoja asioita päätettäväksi ilman perehdyttämiskoulutusta. Se tulee jokaiselle meille tarpeen.
Viimeiset kommentit